Sotkamossa ja Hyrynsalmella toimiva Kainuun Lohi on kasvattanut kalaa jo 1970-luvulta lähtien. Nykyään kotimaisen kirjolohen kasvatukseen keskittyvän perheyrityksen vetovastuu on siirtymässä seuraavalle sukupolvelle, joka jatkaa kasvatusta kalojen hyvinvointia ja ympäristöä vaalien.
Kainuun Lohen tarina ulottuu vuoteen 1968, jolloin nykyinen toimitusjohtaja Markku Tuikka oli vielä pikkupoika ja hänen perheensä asui Ruotsissa. Samaan aikaan Markun setä aloitteli kalankasvatustoimintaa Sotkamossa. Perhe muutti takaisin Suomeen ja 1970-luvun puolivälistä lähtien yritys on ollut Markun perheen omistuksessa. Markku on ollut mukana täysipäiväisesti koko työuransa ja nyt vetovastuuta on ottamassa hänen poikansa Juho.
Yrityksellä on kolme ruokakalakasvattamoa, kaksi Hyrynsalmella ja yksi Sotkamossa, jossa tuotetaan myös emokaloja ja poikasia.
Nykyisin Kainuun Lohi keskittyy kotimaisen kirjolohen kasvatukseen. Aiemmin kasvattamo tuotti myös merilohta- ja -taimenta, järvilohta ja siikaa, mutta silloinen alan tiukka sääntely ja rajoitukset suuntasivat toimintaa yhä määrätietoisemmin juuri kirjolohen kasvattamiseen.
“Kotimainen kasvatettu kirjolohi on vastuullinen valinta. Kirjolohi on myös tutkitusti tehokkain eläinproteiinin lähde, se on ravitsevaa ja tuo työtä suomalaisille”, perustelee Markku kirjolohen kasvatusta.
Kainuun Lohi alkoi kasvattaa kirjolohta Benella-konseptin mukaan heti sen julkaisun jälkeen 2016. Lähes kaikki Kainuun Lohen kasvattama kala on siitä lähtien ollut Benella-kirjolohta.
“Benellan tavoite käy edelleen järkeen. Sen keskeinen ajatus on parantaa kirjolohen omega-3 -rasvahappokoostumusta kuluttajalle terveellisempään suuntaan ja samalla kehittää kestävämpää kalankasvatusta”, Markku kertoo.
“Monien kalanrehujen raaka-aineissa on siirrytty koko ajan enemmän kasviperäisiin aineksiin. Toki rehut on pyritty optimoimaan niin, että kala pystyy hyödyntämään sen kasvuun, mutta siitä ei tule niitä hyviä rasvoja, joita kala tarvitsee rasvahappojen muodostamiseen”, hän jatkaa.
Benella-konseptissa painotetaan myös kalojen hyvinvointia, mikä sopii erinomaisesti Kainuun Lohen ajatusmaailmaan.
“Kalojen hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää. Jos kala voi hyvin, myös kasvattaja voi hyvin – ja toki se näkyy myös elinkeinon kannattavuudessa”, Markku kuvailee.
Kaikki lähtee laadukkaista emokaloista, sillä silloin poikasistakin tulee elinvoimaisia. Emokalojen valintaan vaikuttaa monet kriteerit, kuten ulkonäkö, kalan malli ja kutukypsyys. Myös se, että emokalat kasvavat hyvin, kertoo siitä, että ne ovat voineet hyvin.
Olosuhteet ovat ensisijaisen tärkeitä, esimerkiksi kasvattamon sijainti vaikuttaa kalojen menestymiseen. Viileän ja kirkkaan veden alueet on parhaita, mutta niitä on tänä päivänä vähemmän Suomessakin. Koska kesät ovat olleet viime vuosina lämpimämpiä ja niihin kuuluu pitkiäkin hellejaksoja, on kasvatuspaikan valinta todella tärkeää.
“Kalojen kasvattaminen on jatkuvaa tarkkailua. Erityisesti lämpiminä kesinä pintavesissä on loisia jotka kiusaavat kaloja. Silloin järjestämme kaloille kylvetystä, että loiset saadaan pois ja kaloilla on mukavampi olla.”
Viimeisen kymmenen vuoden aikana kotimainen kala-ala on Markun mukaan kokenut selvän suunnanmuutoksen.
“Yhdessä vaiheessa tuntui, että koko elinkeinoa ajetaan alas. Nyt saadaan taas uusia kalankasvatuslupia, kehitetään ja katsotaan tulevaisuuteen”.
Kainuun Lohessa työskentelee seitsemän vakituista ja noin kymmenen kausityöntekijää kiireisimpinä aikoina, erityisesti keväällä ja alkukesästä. Työvoimaa koulutetaan yrityksen sisällä, kun kokeneemmat kasvattajat perehdyttävät uusia tekijöitä arjen kautta.
